Liikevaihtoveron prosentti oli 22 % — ja miksi moni lähde sanoo 18 %

Liikevaihtoveron kanta oli viimeksi 22 prosenttia verottomasta myyntihinnasta. Kanta oli voimassa 1.10.1991 alkaen, kunnes arvonlisävero korvasi liikevaihtoveron 1.6.1994. Liikevaihtoveroa ei siis enää ole. Sen tilalla myynnistä maksetaan arvonlisäveroa, jonka yleinen kanta on nyt 25,5 %.

Hallituksen esitys arvonlisäverolaiksi (HE 88/1993) sanoo sen näin: liikevaihtoverotuksessa on vain yksi verokanta, ja "verottoman myyntihinnan perusteella laskettava verokanta on 1 päivästä lokakuuta 1991 ollut 22 prosenttia".

Miksi moni lähde sanoo 18 %

Tietosanakirjat ja useimmat hakutulokset kertovat, että liikevaihtoveron kanta oli aluksi 10 prosenttia ja nousi vähitellen 18 prosenttiin. Luku ei välttämättä ole ristiriidassa 22 prosentin kanssa, koska saman veron voi ilmaista kahdella tavalla.

Kun vero on 22 % verottomasta hinnasta, veron osuus verollisesta hinnasta on 18,03 %:

1. Veroton hinta 100 markkaa
2. Vero 22 % verottomasta hinnasta eli 22 markkaa
3. Verollinen hinta 122 markkaa
4. Veron osuus verollisesta hinnasta 22 / 122 eli 18,03 %

Esityksen sanamuoto "verottoman myyntihinnan perusteella laskettava" kertoo, että kanta ilmoitetaan verottomasta hinnasta. Lukuja verrattaessa on tarkistettava aina, kummasta hinnasta prosentti on laskettu. Sama pätee arvonlisäveroon: 25,5 % lasketaan verottomasta hinnasta.

Liikevaihtoveron vaiheet

• 1941: liikevaihtovero tuli voimaan helmikuussa 1941 (Verohallinto, Verotuksen historiaa Suomessa)
• 1963: säädettiin liikevaihtoverolaki (532/1963), joka korvasi vuoden 1950 liikevaihtoverolain (605/1950)
• 1989: liikevaihtoverotuksen verotusmenettely ja organisaatio uudistettiin, ja liikevaihtoverotoimistot lakkautettiin
• 1990-luvun alku: lama, ja liikevaihtoveroa nostettiin
• 1.10.1991: uusi liikevaihtoverolaki (559/1991) tuli voimaan, kanta 22 % verottomasta hinnasta
• 1.6.1994: arvonlisäverolaki (1501/1993) tuli voimaan ja liikevaihtovero lakkautettiin

Hallituksen esityksessä arvonlisäverolain voimaantuloksi oli kaavailtu vuoden 1994 alkua. Laki tuli voimaan 1.6.1994, seitsemän kuukautta ennen Suomen EU-jäsenyyttä.

Arvonlisäveron kanta oli 1994 sama 22 %

Arvonlisävero ei nostanut yleistä kantaa. Hallituksen esityksen mukaan yleinen verokanta olisi "kuten nykyisinkin 22 prosenttia hyödykkeen verottomasta hinnasta laskettuna". Muutos oli veropohjassa, ei prosentissa.

Yleinen kanta pysyi 22 prosentissa kesäkuuhun 2010 asti. Sen jälkeen se on noussut kolme kertaa:

• 1.7.2010: 23 %
• 1.1.2013: 24 %
• 1.9.2024: 25,5 %

Voimassa olevat arvonlisäverokannat ovat 25,5 %, 13,5 %, 10 % ja 0 %.

Mitä liikevaihtovero verotti

Liikevaihtovero oli tavarakeskeinen. Kaikki tavarat olivat verollisia, ellei laissa erikseen säädetty niitä verottomiksi. Palveluista taas vain laissa luetellut olivat verollisia. HE 88/1993 luettelee ne näin:

• Tavaraan kohdistuva valmistus-, muutos-, puhdistus-, korjaus-, kunnostamis-, asentamis-, purkamis-, lajittelu- ja pakkaustyö
• Tavaran vuokraaminen
• Tarjoilu
• Telepalvelu

Verotuksen ulkopuolella tai verottomia olivat muun muassa:

• Rakentaminen. Rakennuksen LVIS-asennukset ja -korjaukset olivat kuitenkin verollisia
• Useimmat palvelut, kuten henkilö- ja tavarakuljetukset, majoitus, konsultointi, kiinteistönhoito ja henkilökohtaiset palvelut. Ne tulivat verollisiksi arvonlisäverossa
• Tilatut sanoma- ja aikakauslehdet, jotka olivat verottomia tavaroita

Elintarvikkeet olivat osittain verottomia. Alkutuottajan myynti oli verotonta, ja seuraava myyntiporras sai tehdä ostohinnasta laskennallisen alkutuotevähennyksen. Vero kohdistui siis vain siihen osaan kuluttajahinnasta, joka ylitti alkutuottajalle maksetun hinnan.

Liikevaihtoveron alaraja oli 75 000 markkaa 12 kuukaudessa. Vero nousi asteittain täyteen määrään, kun liikevaihto oli 75 000–150 000 markkaa. Raja koski vain luonnollisia henkilöitä ja yhtymiä, ei yhtiöitä.

Miksi liikevaihtovero korvattiin

Liikevaihtoverossakin sai vähentää ostoihin sisältyvän veron, mutta vain osittain. Koska palvelut ja rakentaminen olivat verotuksen ulkopuolella, yritys maksoi niistä ostoissaan veroa, jota se ei voinut vähentää. Vero kertautui ja jäi tuotteiden hintoihin niin sanottuna piilevänä verona.

HE 88/1993 arvioi yritysten tuotantopanoksiin sisältyväksi piileväksi liikevaihtoveroksi 15,9 miljardia markkaa vuodessa ja viennin arvoon sisältyväksi noin 3,8 miljardia markkaa vuonna 1994. Suomalaiset vientituotteet olivat siksi kalliimpia kuin arvonlisäveroa käyttävien kilpailijamaiden tuotteet.

Arvonlisäverossa yritys vähentää ostoihinsa sisältyvän veron, joten vero ei kertaudu. Samalla palvelut ja rakentaminen tulivat verotuksen piiriin. Toinen syy oli EU: jäsenyys edellytti arvonlisäverojärjestelmää.

Liikevaihtoverollisen hinnan purku

Jos vanhassa kirjanpidossa, sopimuksessa tai hinnastossa on 22 prosentin liikevaihtoverollinen hinta, sen purkaminen tehdään samalla kaavalla kuin arvonlisäveron:

1. Veroton hinta = verollinen hinta / 1,22
2. Vero = verollinen hinta − veroton hinta

Esimerkiksi 1 220 markan verollisesta hinnasta veroton on 1 000 markkaa ja vero 220 markkaa. Tämän päivän arvonlisäveron voi laskea kumpaan suuntaan tahansa ALV-laskurilla.

Jos tarkoitit veroa liikevaihdosta nyt

Suomessa ei nykyään ole liikevaihtoon perustuvaa veroa. Yritys maksaa myynnistään arvonlisäveroa ja voitostaan tuloveroa, mutta liikevaihto sinänsä ei ole veron peruste.

Liikevaihdolla on silti yksi raja. Arvonlisäverovelvollisuus alkaa, kun liikevaihto ylittää kalenterivuoden aikana 20 000 euroa. Raja oli 15 000 euroa vuoden 2024 loppuun. Sen alle jäävä yritys voi myydä ilman arvonlisäveroa, ellei se ole hakeutunut rekisteriin vapaaehtoisesti; katso kannattaako alv-velvolliseksi hakeutua.

Kun yritys on arvonlisäverovelvollinen, sen laskulla on oltava veron peruste, verokanta ja veron määrä, ks. laskun pakolliset tiedot. Laskun voi tehdä selaimessa Laskusella.

Lähteet

• Hallituksen esitys Eduskunnalle arvonlisäverolaiksi, HE 88/1993 vp: liikevaihtoveron verokanta, veropohja, verolliset palvelut, alaraja ja piilevä vero
• Verohallinto, Verotuksen historiaa Suomessa (julkaisu 381.09): liikevaihtoveron voimaantulo 1941 ja siirtyminen arvonlisäverotukseen 1.6.1994
• Liikevaihtoverolaki 532/1963 ja arvonlisäverolaki 1501/1993, Edilex-säädöstiedot: lakien numerot ja se, mitä lakia kukin korvasi
• Wikipedia, Liikevaihtovero: aloituskanta 10 % ja lopputaso 18 %