Käännetyn verovelvollisuuden lasku rakennusalalla

Rakentamispalvelujen käännetyssä verovelvollisuudessa arvonlisäveron ilmoittaa ja maksaa ostaja, ei myyjä. Aliurakoitsijan lasku näyttää siksi erilaiselta kuin tavallinen lasku — ja juuri siksi useimmat ilmaiset laskutyökalut eivät kelpaa tähän lainkaan: ne eivät osaa jättää veroa pois oikein eivätkä pyydä ostajan arvonlisäverotunnistetta.

Yksi virhe toistuu näillä laskuilla ylitse muiden, ja se on niin tavallinen, että sen näkee myös valmiissa laskupohjissa: laskulle jätetään verokanta ja veron määrä, vaikka niitä ei saa merkitä lainkaan. Rivi "ALV 0 %" ja rivi "Arvonlisävero 0,00 €" eivät ole harmittomia tyhjiä kenttiä. Verohallinnon ohjeen mukaan laskuun ei merkitä verokantaa eikä veron määrää, ja jos myyjä on ne merkinnyt, lasku on virheellinen ja hänen on annettava ostajalle uusi lasku, jossa viitataan alkuperäiseen.

Milloin sääntöä sovelletaan

Kolme ehtoa on täytyttävä yhtä aikaa:

• Myyt rakentamispalvelua tai vuokraat työvoimaa rakentamispalveluun
• Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua, vuokraa työvoimaa rakentamispalveluun tai luovuttaa itse rakentamiaan kiinteistöjä
• Palvelu myydään Suomessa

Kolmas ehto ratkeaa lähes aina itsestään, koska rakentamispalvelu myydään siellä missä kiinteistö on. Se on silti oma ehtonsa: ulkomailla sijaitsevaan kiinteistöön kohdistuva työ ei kuulu Suomen käännetyn verovelvollisuuden piiriin, vaan sen verokohtelu ratkeaa kohdemaan säännöistä.

Ostajaksi kelpaa myös niin sanottu välimies, joka myy palvelun edelleen tällaiselle elinkeinonharjoittajalle. Ostajan asemaa arvioitaessa otetaan huomioon hänen koko toimintansa, ei vain Suomessa tapahtuva.

Ratkaisee ostajan toiminta, ei kohde

Yleinen väärinkäsitys on, että sääntö koskisi vain edelleen myytävää työtä. Näin ei ole: jos ostaja myy rakentamispalvelua muutoin kuin satunnaisesti, käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan myös hänen omaan toimitilaansa kohdistuvaan korjaukseen.

Yksityishenkilölle myytäessä sääntö ei koskaan sovellu. Taloyhtiö taas jää soveltamisalan ulkopuolelle siksi, ettei se itse myy rakentamispalvelua — ei siksi, että remontti tulee omaan käyttöön. Vastuu arvioinnista on myyjällä: Verohallinnon ohjeen mukaan myyjän tulee asiaan kuuluvaa huolellisuutta noudattaen selvittää, täyttääkö ostaja ehdot, ja epäselvässä tapauksessa pyytää ostajalta selvitys.

Mikä laskulla muuttuu

Verokantaa ja veron määrää ei merkitä

Laskulla ovat tavalliset laskumerkinnät, mutta ilman verokantaa ja veron määrää. Veron peruste merkitään edelleen, ja loppusumma on sama kuin veroton summa. Älä siis kirjoita laskulle "0 %" etkä "veron määrä 0,00 €": ne ovat juuri ne kaksi merkintää, jotka laista puuttuvat. Jos laskulle jää yleisen kannan (25,5 %) rivi, olet lisäksi veloittanut veron, jonka ostaja on jo ilmoittanut omissa nimissään.

Ostajan tunniste on pakollinen

Tavallisella kotimaisella laskulla ostajan arvonlisäverotunnistetta ei vaadita. Käännetyssä verovelvollisuudessa vaaditaan: laskulla on oltava sekä myyjän että ostajan arvonlisäverotunniste.

Kotimaisen ostajan arvonlisäverotunniste on Y-tunnus. Rivi "Ostajan Y-tunnus: 1234567-8" täyttää siis vaatimuksen — FI-muotoa ei tarvita, eikä sitä tarvita myyjänkään tunnisteeksi kotimaan laskulla. FI-alkuinen muoto kuuluu laskulle silloin, kun myydään toiseen EU-maahan; ero on selitetty oppaassa milloin laskulle merkitään ALV-tunniste.

Ostajan tunnus on syytä pyytää kirjallisesti samalla kertaa kun varmistat, myykö ostaja itse rakentamispalvelua — se on sama viesti, ja molemmat tiedot tarvitaan ennen kuin laskun voi tehdä.

Merkintä käännetystä verovelvollisuudesta

Laki vaatii laskulle merkinnän käännetty verovelvollisuus. Verohallinto suosittaa merkitsemään lisäksi viittauksen lainkohtaan, jolloin vakiintunut muoto on:

• Käännetty verovelvollisuus, AVL 8 c §

Pelkkä lainkohtaviittaus ei korvaa itse merkintää, eikä "ALV 0 %" riitä alkuunkaan. Jos ostaja on ulkomainen, merkintä kirjoitetaan myös englanniksi muodossa "Reverse charge".

Jos ostaja laatii laskun sinun puolestasi — rakennusalalla tavallista — laskulle tulee lisäksi merkintä Itselaskutus.

Mallilasku

Näin rivit asettuvat, kun aliurakoitsija laskuttaa pääurakoitsijaa:

1. Myyjä: yrityksen nimi, osoite ja arvonlisäverotunniste
2. Ostaja: yrityksen nimi, osoite ja arvonlisäverotunniste
3. Laskun numero ja päiväys
4. Suorituspäivä: urakan tai laskutusjakson päättymispäivä
5. Rivit: työn laji ja laajuus — ilman verokantasaraketta
6. Veron peruste yhteensä; ei veron määrää
7. Merkintä: Käännetty verovelvollisuus, AVL 8 c §
8. Maksutiedot: IBAN, viitenumero, eräpäivä

Laskun numeron on yksilöitävä lasku, eikä samaa tunnistetta saa olla kahdella laskulla saman tilikauden aikana. Tunniste saa perustua yhteen tai useampaan sarjaan, joten käännetyn verovelvollisuuden laskuille voi halutessaan pitää omaa sarjaansa.

Mitä ostaja tekee laskulla

Ostaja laskee veron itse ja ilmoittaa sen sekä myyntinä että vähennyksenä, jolloin maksettavaa ei yleensä synny. Tämä on syy siihen, miksi puuttuva ostajan arvonlisäverotunniste on ostajalle todellinen ongelma eikä muodollisuus: ilman sitä laskun käsittely ei mene läpi.

Yhteisömyynti on eri asia

Myynti toiseen EU-maahan on oma tapauksensa omalla merkinnällään. Tavaroiden yhteisömyynnissä laskulle merkitään "Yhteisömyynti" tai viittaus AVL 72 a §:ään. Palvelujen myynnissä merkintä on "Käännetty verovelvollisuus, arvonlisäverodirektiivi 44 art." — AVL 65 § on myyntimaasäännös eikä laskumerkintä, joten siihen ei tässä viitata. Molemmissa ostajan arvonlisäverotunniste on pakollinen ja se on syytä tarkistaa VIES-palvelusta ennen lähettämistä, ja myyjä merkitsee oman tunnisteensa FI-muodossa. Älä käytä rakentamispalvelun merkintää EU-myynnissä.

Tarkistus ennen lähettämistä

Laskusen laskulomakkeessa käännetty verovelvollisuus on oma laskutyyppinsä: se jättää verokannan ja veron määrän pois laskulta, vaatii ostajan arvonlisäverotunnisteen ja lisää merkinnän käännetystä verovelvollisuudesta. Puuttuvat kohdat näkyvät lainkohdittain ennen kuin PDF syntyy.